2016-imi nukimmik atuineq
2016-imi nukissiuutinit atuineq 0,8 pct.-imik apparpoq. Silap nillinnginnerunera taamaasillunilu kissamik atuinikinneruneq, nukissiuutinit atuinikinnermut pissutaavoq. Aningaasanilli atuinerup annertusinera pissutaalluni nukimmik atuisoqarnerusimavoq. 2016-imi silap pissusaa tunngavigalugu iluarsiineq 4,2 pct.-imik qaffappoq.
2016-imi nukinnik atuineq 8.556 TJ-iulluni 2015-imi atunermut sanillugu 0,8 pct.-imik apparsinneruvoq, 2015-imi 8.626 TJ-imik atuisoqarsimavoq.
Nukimmik atuinikinnerusimaneq 2016-imi silap kissarnerusimaneranik pissuteqarpoq. Piujuaannartumit nukimmik atuineq 5,6 pct.-imik apparsimavoq. Uulianik imerpalasinit atuineq 0,3 pct.-imik qaffassimavoq. Gasuulia, uulianit atorneqarnerpaajusoq, 2,1 pct.-imik atorneqannginnerusimavoq, akerlianik motorbenziina petruuliulu atorneqarnerusimapput.
Nukissiuutinit atukkat saniatigut silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanik iluarsiineq Naatsorsueqqissaartarfimmit saqqummiunneqarput. Silap pissusaa nalinginnaasumit allaanerusimagaangat silap pissusaa nalinginnaasoq tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanik iluarsiisoqartarpoq. Taamaasilluni ineriartornermi allannguutit ersersinneqartarlutik. 2016-imi silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinik atuineq 8.640 TJ-iusimavoq, 2015-imut sanilliullugu 4,2 pct.-inik annertunerulluni.
Nukissiuutinit atukkat aamma silap pissusaa tunngavigalugu nukissiiutinit atukkanik iluarsisat
|
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik, http://bank.stat.gl/ENN1ACT |
2016-imi Kalaallit Nunaanni nukissiuutiliorneq 1.537 TJ-iusimavoq, 5,1 pct.-imik annikillisimalluni. Nukissiuutiliorneq annerpaaq erngup nukinga atorlugu aamma eqqakkanit pisarpoq. Kalaallit Nunaanni nammineq pilersorneq 17,4 pct.-imut apparsimavoq ukioq sioqqullugu 18,3 pct.-iusimasoq. 2016-imi kissamik pilersuinissap annikinnerusimanera nukissiuutiliornerup aamma nammineq pilersornerup annikillineranut pissutaavoq 2015-imi sila nillernerungaatsiarsimagami.
2016-imi Nukissiorfiit sarfaliugaata 81,8 pct.-ia erngup nukinga atorlugu pilersinneqarpoq. Nukissiorfiit 1.765 TJ sarfaq pilersissimavaa.
2016-imi drivhusgassinik silaannarsuarmi mingutsitsineq 0,2 pct.-imik qaffassimavoq CO2-mut sanilliussinermi 525.148 ton-iusimalluni. Silap pissusaa tunngavigalugu nukissiuutinit atukkanit iluarsiineq tunngavigalugu silaannarsuarmik mingutsitsineq 5,0 pct.-imik qaffassimavoq. 1990 mingutsitsineq 14,0 pct.-imik annikillisimavoq.
2016-imi assartuinermut angallassinermullu nukissiuutinit atuineq 1.632 TJ-iulluni 3,7 pct.-imik qaffassimavoq. Pilersuinermi nukissiuutinik atuineq 2.449 TJ-iulluni 9,6 pct.-imik qaffassimavoq, tassani annermik aalisakkerinermi nukissiuutinik atuineq annertusisimavoq. Niuernermi kiffartuussinermilu nukissiuutinik 1.593 TJ-iulluni 1,1 pct.-imik atuinikinneruffiusimavoq angerlarsimaffiit 2.142 TJ-mik atuisimallutik 4,0 pct.-imik atuinikinnerusimasut.
Saqqummersitaq ”2016-imi nukimmik atuineq” pdf-fiilitut Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup nittartagaatigut www.stat.gl iserfigalugu aaneqarsinnaavoq.
Annertunersusumik paasisaqarnerorusuttut Naatsorsueqqissaartarfiup ittuanut Anders Blaabjerg-imut oqarasuaat (toqaannartoq) 34 57 81-imut sianerlutik saaffiginnissinnaapput.